Kuinka muistaa sen mikä on tärkeää ja unohtaa sen mikä ei ole?
Kuinka taistella itseään vastaan?

Demoneja ja enkeleitä valepuvussa tässä elämän suuressa karnevaalissa, he tanssittavat minua kuin aina olisivat kanssani tanssineet.
Ja minä leikin mukana, olen yksi teistä, vaikka sieluni ei olekaan mukana siinä mitä teen.
Uteliaisuuteni saa minusta otteen ja pullonpyörityksessä ei ole mitään, mitä en tekisi vuoksenne.
 
Kuinka monta kertaa voi herätä helvetin tuskaan?
Kuinka monta kerta voi herätä taivaan rauhaan?
Kuinka monta kertaa voi herätä naamari kasvoillaan.
 
Ei ole vastauksia, vain kysymyksiä.
Ei ole järkeä, vain tunteita.
Ei ole pelastusta, eikä kadotusta.
Tässä tivolissa vain rahastaja voittaa.
 
Huorat nauravat porttikongeissaan ja juopot kapakoissaan.
Yksinäiset sielut vaeltavat kaduillaan, halpaa helpotusta ja rakkautta etsien, kalliin hinnan siitä maksaen.
 
Minä istun ja katson kaikkia meitä kadonotettuja ja mietin sinua.
Milloin sinä kadotit itsesi ja milloin minä lopullisesti kadotan itseni?
Löydätkö sinä minut silloin?