Kaikilla on valmasti päiviä tai ainakin joitakin kohtia päivässä milloin huokailee, että tämänkin ajan voisi käytää paremmin. Aloin tänään pohtia tuon ajan päivästä kokeneenani että mitä se paremmin oikeastaan on? Mitä teen nuina aikoina mikä on muka niin hyödytöntä?

Yleensä kumminkin tylsyyden saavuttaessa minut menen pyörimään galleriaan laittamaan viestiä ystävilleni, alan kirjoittaa sähköpostia sukulaisilleni tai hoidan järjestöhommia, jotka eivät ole välttämättä niin tärkeitä mutta antavat lisämakua järjestön toimintaan. Ovatko kaikki nuo asiat todellakin vähäpätöisiä tai merkityksettömiä. Eivät minusta todellakaan. Olisinko voinut käyttää sen ajan paremmin? Tuskin.

Ehkä vasta tylsyyden saavuttaessa meidät alamme toimimaan sen hyvän merkeissä minkä käskynalaisina meidän pitäisi kaikessa toiminnassamme olla.