Tänään olen ahkerasti vieraillut tuttujeni blogeilla. Moni heistä pohtii ja analysoi vaalien tulosta. Itse en ole tähän rumpaan vielä lähtenyt mukaan, mutta voisin muutamalla mietteellä kantaa korteni kekoon.

Ensimmäisenä lähtökohtanani on nuoret. Vasemmistonuoret teki huiman vaalivoiton ja Vasemmistoliitto hävisi. Tämä on mielestäni hyvä lähtökohta. Mikä erottaa Vasemmistonuoret ja Vasemmistoliiton, muutakin kuin ikä? Miksi minä ja monet muut koemme itsemme ensisijaisesti Vasemmistonuoriksi ja sitten vasta Vasemmistoliittolaisiksi? Itse ainakin kaipaisin puolueelta enemmän radikaalisuutta.

Toinen lähtökohtani on naiset. Missä on Vasemmistoliiton naiset? Tuntuu että vaaleissa ja vaalien välilläkin puolue nostaa miehiä esiin ja naiset saa häärätä taka-alalla. Kuinka monessa piirissä on peristöprissi prisessan sijaan? Tai kuinka monen piirin johdossa on nainen miehen sijaan? Tasa-arvo on muutakin kuin puhetta palkkojen eriarvoisuudesta.

Kolmas lähtökohtani on uskottavuus. Olemmeko puolueena menettäneet uskottavuudestamme jotain? Hallituksessa ollessamme meitä haukuttiin ettemme seiso periaatteittemme takana. Mikä oli vikana nyt? Saiko Siimes todellakin niin paljon tuhoa aikaan? En täysin anna kaikkea kunniaa hänelle. Eräs kokkari sanoi minulle aikoinaan: "Muista Niina, että omat koirat purevat pahiten." Jep jep.

Onneksi emme näiden vaalien jälkeen ole ainoa puolue, jolla on peiliin katsomisen ja analysoinnin paikka. Voisimmekin ulkoistaa analysoinnin puolueiden kesken. Vassi analysoisi Keskustaa, Keskusta demareita ja demarit meitä. Toivon vaan että kaikesta siitä analysoinnista on sitten jotain hyötyä, ettei niille käy samalla lailla kuin kuntien strategioille. Nimimerkillä pöytälaatikossa on vielä tilaa.